Olen kateellinen niille perheille, jotka voivat lapsilleen tarjota kesälomalla matkan tonne, tänne ja vielä muutama kolme matkaa jonnekin muualle. 

Koen olevani huono äiti, just nyt mun lapsille, koska en voi tarjota niille kesälomalla matkoja joka ikiseen huvipuistoon ja vesipuistoihin. Tällähetkellä mä koen myös epäonnistuneeni ammattiani valittaessa, koska mun työssä se palkka on niin surkeen pieni, että joudun tuottamaan lapsilleni pettymyksen. 

Ja tällähetkellä olen niin vihainen mainoksille, mitä tulee radiosta, telkkareista ja youtubessa... Koska tällähetkellä, mun kohta 4 vuotias tyttäreni haluis mennä ihan joka paikkaan. Puuhapark, visulahti, serena, puuhamaa ja mitä kaikkia näitä nyt on mitä on tullut joka tuutista. 

vaikka kuinka yritän mun lapsille opettaa, että kaikkea haluamaansa ei voi aina saada. Olen nyt epäonnistunut sitten siinäkin. Ja vaikka kuinka yritän olla itkemättä lasteni nähden ja olla näyttämättä sitä pahaa oloa, ni tänään sekin meni päin persettä, ihan suoraan sanottua. 

Lapsi katsoo ihan normaalisti youtubesta lasten videoita ja kuinkas ollakkaan sieltä tulee joku mainos, ja tottakai se on just visulahden mainos ja sitten alkaakin sellainen show, että miksi ei voida mennä sinne visulahteen. Koita siinä sitten selittä lapselle, joka itkee kuin jotain pahempaakin olisi sattunut. Omilta kyyneleiltä, ei voinut välttyä vaikka kuinka yritin ne viimiseen asti pitää piilossa. Se tunne joka mut valtasi, oli ensin suru. Suru, toisen pienen ihmisen surusta ja pettymyksestä. Sitten tunne tuli siitä, että kuinka huono äiti olen, etten voi tarjota lapsilleni mitään muuta, kuin jonkun laivareissun, jota he tosin ovat toivoneet jo useamman kerran... 

Olenkohan minä ensivuonna sitten taas fiksumpi, että kun lapset haluaa mennä laivalle, ni minä en vie niitä laivalle vaan sinne VISULAHTEEN? 

Mä ymmärrän toiveen puuhaparkista tai muumimaailmasta, koska sinne ei oo mitään 4tunnin ajomatkaa, et sellainen reissu laivamatkan lisäksi on ihan mahdollinen. Ja koska meidän perheessä ei tänä kesänä lomaile kaksi aikuista samana kuukautena, ni on mahdotonta, että hoitaisin nämä kaikki yksin. 

Mun eka loma viikko on jo melkeen loppu ja olenkohan loman lopuksi vielä väsyneempi, kuin ennen lomaa? 

Mä aina toivoin, että voisin tarjota mun lapsille sellaisen lapsuuden, kuin olisin itse halunnut. Mutta niin joudun pettymään vaan siinäkin asiassa. Mulla oli varmaan ihan hyvä lapsuus, ei ollu rahaa liioin sielläkään, kun ei nykyelämässäkään. Mut ehkä mun äiti vaan osas opettaa sen mulle ja mun siskoille+veljille paremmin, kuin minä omille lapsilleni. Tai ehkä mun 4 vuotias ei ymmärrä tätä? Kohta 12v poika sen jo älynee, osittain ainakin. 

Mutta miks mä koen tän asian niin kamalana? Tunnen et olen niin huono ihminen.